“Aika hullua, että nuo numerot ovat tuollaisia”, Viivi Tigerstedt toteaa kuullessaan tilastoja vuoden 2019 eduskuntavaaleista.
Nuorten äänestysaktiivisuus on valitettavan alhainen verrattuna maan keskiarvoon. Vaikka nuorten innokkuus äänestää on ollut kasvussa, esimerkiksi viime vaaleissa aktiivisimmin äänestivät 65–74-vuotiaat (82 %), kun taas 20–25-vuotiaista äänesti 54 %.
“Iso osa meidän nuorten aikuiseksi kasvamista on varjostanut pandemia, sota ja ilmastokriisi. Tunnistan itse ilmiön, miten vaikka ilmastokriisi aiheuttaa yleistä toivottomuuden tunnetta. Jos meille on rakennettu jo sellainen maailma, joka on jo pilalla, miksi yrittää korjata sitä? Näitä karulta kuulostavia keloja löytyy meidän ikäluokastamme.”, Tigerstedt pohtii.
Toivoa ei pidä menettää ja yhteisöistä löytyy vahvin muutosvoima. Tigerstedtille demokratian ydinajatukseen kuuluu se, että äänestetään. Jokaisella on oma vastuu yhteiskunnassa päättää, miten haluaa kantaa kortensa kekoon, kun tehdään kaikkia koskettavia päätöksiä.
“On tärkeää jatkuvasti teroittaa, että ei ole liian myöhäistä vaikuttaa ja meillä opiskelijoilla on valtaa. Nuorissa on aina ollut se muutosenergia. On paljon mitä voimme tehdä, kun esimerkiksi medioiden monipuolistuessa työkalupakki muuttaa maailmaa laajenee.”
Viivi Tigerstedt opiskelee klassista musiikkia instrumenttinaan harmonikka. Opintoihin kuuluu myös esimerkiksi luovien alojen liiketaloutta ja pedagogiikan opintoja. Tigerstedt on valittu johtamaan Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallitusta vuodeksi 2023. Hallituksen päättää opiskelijoiden vaaleilla valittu ylioppilaskunnan edustajisto. Kun mainitaan äänestysaktivisuus Taideyliopiston ylioppilaskunnan yhteydessä, esiin nousee edustajistovaalien äänestyprosentti 47,68%, luku joka oli koko Suomen suurin.
“Usein ylioppilaskunnalta kysytään, mitä taideopiskelijat toivoisivat tältä tai tältä asialta.”
Puheenjohtajan penkiltä voi vaikuttaa äänestämisen lisäksi myös suoraan tapaamalla päättävässä asemassa olevia henkilöitä niin yliopistosta, työelämäjärjestöistä kuin politiikasta.
“Arkeen kuuluu paljon erilaisiin kysymyksiin vastaamista”, Tigerstedt tiivistää puheenjohtajan edustustyötä; “Usein ylioppilaskunnalta kysytään, mitä taideopiskelijat toivoisivat tältä tai tältä asialta. Teemme paljon töitä yhdessä hallituksen kanssa, jonka operatiivista työskentelyä puheenjohtajan tehtävänä on koordinoida.”
Tigerstedtille on tärkeää pyrkiä mahdollistamaan hallituslaisille sellaiset työskentelyolosuhteet, että he saavat tehdä juuri sitä mikä heitä kiinnostaa mielekkäällä tavalla. Hallituksen lisäksi TaiYon työntekijät ovat mukana pyörittämässä ylioppilaskunnan arkea taideopiskelijoita varten.
Tigerstedtille on ollut selkeää, mikä teema on koettu erityisen tärkeäksi tälle vuodelle;
“Opiskelijoiden hyvinvointiteemat ehdottomasti. Koitan sitä jok’ikisessa kontekstissa tuutata. Tilanne kaipaa ratkaisuja.”
Dekanaatti saa erityistä kiitosta yhteistyöstä ylioppilaskunnan kanssa. Juuri nyt on käynnissä myös opetussuunnitelmauudistus, jossa on tarkoitus muun tärkeän kehitystyön ohessa kiinnittää huomiota opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmaan opetuksessa.
“Taideopiskelijat voivat ihan kohtuuttoman huonosti. Vaatimustaso eri näkökulmista ympäri koulua on kohtuuttoman korkea. En puhu niinkään itse taiteen tekemisestä, vaan kaikenlaisesta aikatauluvaatimuksista siihen, millaista omistautumista jokaiselle kurssille jatkuvasti vaaditaan. Kukaan opiskelija ei saisi jäädä yksin kohdatessaan opetusjärjestelmässä haasteita.”
Taideopiskelijalla on paljon mietittävää siinä, miten omaa arkea koskettavista asioista tullaan puhumaan vaalien jälkeen.
Pelkästään yhteistyö yliopiston kanssa ei riitä, kun ylioppilaskunta pyrkii vaikuttamistyöllään rakentamaan jäsenistölleen valoisampaa tulevaisuutta. Opiskelijoiden elämään vaikuttaa suuresti myös esimerkiksi se, ketkä tulevat päättämään Suomen tulevaisuudesta vaalien jälkeen. Hyvinvoinnin edistämisen lisäksi eduskuntavaalivaikuttaminen on työllistänyt TaiYon toimistoa.
“Muistakaahan äänestää!”, toivoo Tigerstedt vaalien ollessa loppusuoralla. Viimeinen mahdollisuus äänestää on vaalipäivänä 2.4.
Taideopiskelijalla on paljon mietittävää siinä, miten omaa arkea koskettavista asioista tullaan puhumaan vaalien jälkeen. Korkeakoulujen rahoituksesta puhuttaessa aikoinaan voimakkaasti Taideyliopistoonkin osuneet koulutusleikkaukset muistetaan opiskelijamaailmassa yhä. Keskusteluun toimeentulosta kannattaa kiinnittää huomiota, sillä inflaatio jo itsessään heikentää opiskelijan perustoimeentuloa. Kaikki tämä vaikuttaa suoraan myös opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.
“Tarvitsemme panostuksia opiskelijan toimeentuloon, jotta nykytilanne saataisiin inhimilliseen balanssiin”, Tigerstedt painottaa kertoen koko opiskelijaliikeen esiin nostamista vaaliteemoista.
Taidealalle työllistyvän on hyvä herkistää korviaan sille miten ja kenen suulla kulttuurista puhutaan. Kulttuuri nousee helposti esiin yleisimmissä keskusteluissa vain kysyttäessä. Kulttuuri on terminä valtavan suuri kokonaisuus, jonka yhteiskunnallisen merkittävyyden ymmärtäminen jää monen yleissivistyksestä puuttumaan.
“Taide ja kulttuuri tuppaa olemaan turhan helposti monelle eduskuntavaalien ehdokkaallekin irrallinen saareke. Kun kulttuuripuheet integroituisivat jokapäiväiseen poliittiseen keskusteluun, yksi iso tavoite olisi täytetty.”
Lähteet: tilastokeskus
Teksti: Suvi Vendelin
Suomi 
Svenska 
English (UK)