Puhe itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa Senaatintorilla 6.12.2017
TaiYo:n puheenjohtaja Lauri Grünthal

Rakkaat opiskelijat, ystävät, hyvät kuulijat.

On hienoa juhlia satavuotiasta itsenäistä Suomea. Nimenomaan itsenäistä, sillä suomalaisuus ajatuksena on ollut olemassa jo kauan ennen vuotta 1917. Onhan suomalaisuus meille kuitenkin ennen kaikkea itsenäisyyden mahdollistamia sisältöjä.

Suomi. Tämä tuhansien järvien ja hyttysten maa, puusauna ja avantouinti, Finlandia-hymni, jääkiekon mm-kisakatsomot ja presidentin Lennu-koira. Suomi – tieteen ja taiteen, koulutuksen ja sivistyksen kärkimaa toivottavasti myös seuraavat sata vuotta.

Suomalaisuus rakentuu meille tiettyjen arvojen ja tapahtumien pohjalta, mutta on loppujen lopuksi juuri sitä mitä me haluamme sen olevan. 1800-luvun alkupuolella Lauantaiseuran taiteilijat maalasivat meille maiseman korpien keskellä asuvasta rehdistä, tunnollisesta ja sisukkaasta suomalaisesta, joka kovalla työllä ansaitsee leipänsä ja jalona antaa siitä vielä naapurillekin, joka jäi ilman. Tuolle samalle kankaalle voimme itse nykypäivän lauantaiseuralaisina maalata omia kuviamme ja käsityksiämme suomalaisuudesta ja sen merkityksistä. Historia ei tapahdu, vaan historiaa tehdään.

Tähän historian tekemiseen tarvitaan jatkossakin monipuolisia taitoja eli yhtä lailla osaamista niin markkinoinnin ja ohjelmoinnin kuin filosofian ja säveltämisenkin aloilta – meitä kaikkia. Emme näe pitkälle eteenpäin, joten on hyvä pitää monia väyliä auki. Mitä jos ratkaisu esimerkiksi peruskoululaisten pisa-tulosten nostamiseen ja uusiin innovaatioiden menestystarinoihin olisikin pitkän matematiikan sijaan taideopetuksen merkityksen lisääminen? Monipuolinen sivistys on meille keino kirjoittaa menestyksekästä historiaa itsenäiselle Suomelle myös tulevina vuosina.

Me, opiskelijat, olemme nykypäivän lauantaiseura ja tulevaisuuden historian rakentajat. Otetaan mallia historian lehdiltä ja uskalletaan toisaalta tehdä maailmasta meidän näköisemme. Katsotaan eteenpäin ja tarjotaan vaihtoehtoja ainaisen valittamisen sijaan, pidetään huoli siitä etteivät hyvät ideat jää vain muistoiksi juhlapuheiden sisällöistä. Ollaan rohkeita ja ennakkoluulottomia unohtamatta laajan sivistyneisyyden merkitystä, kulttuurisen ymmärryksen arvoa tai yhteisöllisyyden tärkeyttä. Kuten eräässä suomalaisessa ylioppilaslaulussa todetaan: ”laulu on meidän, ja laulupuu, se kukkii, kun laakerit lakastuu”.

Omastani ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan puolesta haluan toivottaa kaikille ihanaa ja muistorikasta itsenäisyyspäivää.

 

Posted by Pääsihteeri