Viime viikon uutiset vaietusta “julkisesta salaisuudesta” eli jälleen yhdestä klassisen musiikin piirissä tapahtuneesta häirintätapauksesta ovat hälyttäviä. Kaikkein surullisinta on, että vastaavia tapauksia on ollut taiteen ja kulttuurin kentällä lukemattomia, jotka yksi kerrallaan ovat tulleet esiin – kun mitta on jo aikoja sitten tullut täyteen.
Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) vaatii Taideyliopistolta ja muulta kentältä konkreettisia toimia häirinnän kitkemiseen. Jokaisen alalle valmistuvan taiteilijan tulee voida olla varma siitä, että koetusta häirinnästä voi puhua ja että siihen puututaan. Ylioppilaskunnan hallitus toteaa, että Taideyliopistolla on oltava yliopistona valmiudet toimia, kun häirintää ilmenee. Yliopiston on tarjottava opiskelijalle myös anonymisoitua suojaa ja tukea ongelmatilanteisiin. Häirintään ei tule puuttua vain silloin, kun opiskelijat huomauttavat siitä, vaan häirinnän kitkeminen tulee olla proaktiivista, jokapäiväistä toimintaa.
Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella lukijalle jää väistämättä vaikutelma, jossa häirintätapaukset saattavat olla pitkäänkin alan valtaapitävien tiedossa, mutta syystä tai toisesta häiritsevään käytökseen ei ole puututtu. TaiYo kysyykin nyt yhteisesti taidekentältä: miksi hiljaisen hyväksynnän kulttuuria on niin vaikea kitkeä?
Kiitämme Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaa pikaisesta reagoinnista viime viikon uutisointiin. Yliopisto on pitänyt aihetta esillä, ja TaiYo uskoo, että yliopistolla ja sen johdossa tiedostetaan ongelma. Meillä on kuitenkin yhteisönä vielä pitkä matka siihen, että Taideyliopisto voisi olla suoranainen suunnannäyttäjä yhdenvertaisemman kulttuurin rakentamisessa. Erityistä huolta kannamme Sibelius-Akatemian opiskelijoista, jotka kaipaavat huomattavasti enemmän tukea sekä mahdollisuuden keskustella luottamuksellisesti häirinnästä yliopiston henkilökunnan kanssa.
“Opiskelijalla on oltava selkeä tieto siitä, kehen tai minne hän voi ottaa luottamuksellisesti yhteyttä, jos hän kokee tai näkee häirintää. Henkilökunnalle ja opiskelijoille on tarjottava koulutusta siitä, kuinka häirintään puututaan ja mikä on ei-hyväksyttävää käytöstä. Meidän on yhdessä otettava puheeksi ne esteet, jotka estävät opiskelijaa raportoimasta häirinnästä”, toteaa ylioppilaskunnan hallituksen yhdenvertaisuudesta vastaava jäsen Siiri Koistinen.
“Olen kuullut valitettavan monesta alalla tunnetusta taitelijasta, jotka pahimmassa tapauksessa harrastavat systemaattista seksuaalista häirintää. Ihmiset, erityisesti nuoret, pelkäävät tuoda tapauksia päivänvaloon. Jos opiskelijoita ei suojella näissä tilanteissa, voi opiskelijan tulevaisuus olla vaarassa – uramahdollisuudet eivät saa heikentyä häirintään puuttumisen seurauksena. Uhrit joutuvat edelleen pelkäämään, että heitä ei uskota”, kertoo ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Willjam Tigerstedt.
TaiYo jatkaa tiivistä edunvalvontatyötään yliopiston suuntaan ja pyrkii varmistamaan, että muun muassa anonyymi yhteydenotto häirintätapauksissa mahdollistuu vielä tänä vuonna.
Suomi 
Svenska 
English (UK)