Uskomatonta mutta totta – tänään lauantaina 10. lokakuuta on sekä Aleksis Kiven päivä että maailman mielenterveyspäivä.
Aleksis Kivi ei esittelyjä kaipaa, sillä kirjailijaa arvostetaan korkealle. Kaikki Suomessa kansa- tai peruskoulunsa käyneet ovat saaneet lukea Seitsemää veljestä ja Nummisuutarit on esitetyimpiä suomenkielisiä näytelmiä kautta aikain. Eläessään Kivi ei kuitenkaan voinut hyvin. Kirjailijan elämäkerran lukeminen ei ole mieluisaa: on köyhyyden rajalla elämistä, sairauksia, “mielenhäiriökohtauksia”, “kroonista melankolisuutta”, unettomuutta ja alkoholismia.
On todellakin jännittävä sattuma, että aikuiselämänsä suuressa kärsimyksessä ja köyhyydessä eläneen ja nuorena sairauteen menehtyneen Aleksis Kiven muistopäivä ja maailman mielenterveyspäivä osuvat samalle päivälle. Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyödyksi yrittääkseni tappaa vieläkin sitkeästi elävän kärsivän taiteilijaneron myytin.
Kärsimys ei ole vaatimus taiteen syntymiselle. Taidetta syntyy, kun taiteilijalla on jotain sanottavaa ja riittävät resurssit taiteen tekemiseen. Riittävät resurssit tarkoittavat työkaluja, materiaaleja, aikaa ja toimentuloa; ja nämä kaikkihan käytännössä vaativat rahaa.
Helsingin Sanomat julkaisi 28. syyskuuta TaiYon mielipidekirjoituksen, joka käsitteli korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opintolainan sisältämää riskiä taideopiskelijoiden näkökulmasta. Mielipidekirjoitusta kommentoitiin mm. seuraavasti: “kyllä aina hyvää taidetta ostetaan” ja “korkeatasoinen taide pärjää ilman almujakin”. Nämä kansan syvien rivien hajatelmat eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua, sillä suurimmatkin menestystarinat suomalaisella taide- ja kulttuurikentällä ovat saaneet valtion tukea. Mutta mihin tämä korkeatasoinen taide tarvitsee “almuja”?
Valtion tuki taiteelle ei ole hyväntekeväisyyttä vaan kannattava ja tarpeellinen sijoitus. Kannattava sijoitus maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti verorahoina valtiolle sekä mittaamattoman arvokkaana kulttuurisena pääomana kansalle. Tarpeellinen sijoitus on siksi, että taiteen tekemiseen tarvitaan resursseja, ja kuluja on pitkään ennen kuin teos on valmis jaettavaksi yleisölle. Pelin kehittämiseen, elokuvien tekemiseen ja albumien tuottamiseen yksinkertaisesti tarvitaan paljon työtunteja, eli aikaa ja rahaa, ennen kuin ne voivat alkaa tuottaa toimentuloa tekijöilleen tai kulttuurista pääomaa niiden yleisölle. Mikäli haluamme jatkossakin suomalaisia menestystarinoita taiteen ja kulttuurin saralla, meidän täytyy jatkaa niihin sijoittamista.
Näin maailman mielenterveyspäivänä mietin, että nykyisen arvostuksensa valossa Aleksis Kivi olisi eläessään ansainnut riittävän toimentulon ja terveydenhuollon. Kuka tietää, olisiko kansakuntamme kulttuurisia kulmakiviä tullut vielä useampia, jos kirjailija olisi voinut paremmin. Vuonna 2026 kärsivän taiteilijan neromyytin sopisi jo kuolla. Tulevalla hallituksella on myös mahdollisuus varmistaa taiteilijoiden työnteon edellytykset ja riittävä toimeentulo sekä uusien suomalaisten menestystarinoiden syntyminen sijoittamalla taiteeseen ja kulttuuriin.
Mikko Aaltio
puheenjohtaja
Taideyliopiston ylioppilaskunta
Aaltio opiskelee musiikkiteknologian maisteriohjelmassa elokuva- ja pelisävellystä.