Arvoisa rehtori, hyv\u00e4t opettajat, uudet ja vanhat opiskelijat,<\/p>\n
Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta! Taideyliopistoon hakee vuosittain paljon enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, kuin voidaan ottaa sis\u00e4lle. Kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tied\u00e4mme, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4sykokeemme vaativat, miten moni pel\u00e4styy niiden edess\u00e4 niin, ettei uskalla edes hakea. Haluankin ensin onnitella kaikkia uusia opiskelijoita ja toivottaa kaikki l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleiksi.<\/p>\n
Meid\u00e4n yliopistomme arvoja ovat taito, rohkeus ja yhteis\u00f6llisyys. Valitsin t\u00e4n\u00e4\u00e4n aiheekseni n\u00e4ist\u00e4 sen, jota me kaikki tarvitsemme nyt enemm\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n muuta, ja mik\u00e4 on ehtona kaikille muille arvoille: rohkeuden.<\/p>\n
Me taideyliopiston opiskelijat olimme rohkeita jo, kun haimme t\u00e4h\u00e4n yliopistoon. Valitsimme taiteen kaikista maailman valittavista vaihtoehdoista, vaikka tunsimme hakuprosessiin ja taiteilijael\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t haasteet. Rohkeus ei p\u00e4\u00e4ty sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syyn. Meilt\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n rohkeutta joka p\u00e4iv\u00e4, kun opiskelemme t\u00e4ss\u00e4 yliopistossa. Taideyliopiston kursseilla ei piilouduta takariviin, vaan jokaiselta edellytet\u00e4\u00e4n panosta yhteis\u00f6n ty\u00f6skentelyyn ja ajatteluun. Taideopiskelun ty\u00f6tavat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kritiikki\u00e4 ja kyseenalaistamista, mutta vaativat my\u00f6s sivistyst\u00e4 ja toisen aitoa kuuntelemista. N\u00e4it\u00e4 ei voi todellakaan pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 oppina nykymaailmassa.<\/p>\n
Opiskelijamme ovat valveutuneita ja seuraavat maailman tapahtumia, joten minun ei tarvitse kertoa, miten maailma on murroksessa, miten paljon on kurjuutta ja ep\u00e4kohtia. Maailma polarisoituu, ja erilaisuutta pel\u00e4t\u00e4\u00e4n. Mutta taiteilijoille on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6llisyys, erilaisuus ja moninaisuus ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 voimia el\u00e4m\u00e4lle ja taiteen kehitykselle. Monessa paikassa her\u00e4t\u00e4\u00e4nkin pikkuhiljaa siihen, miten paljon taiteella on annettavaa. T\u00e4st\u00e4 olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin edelt\u00e4viss\u00e4 puheissa kuulleet. Taiteen hyvist\u00e4 vaikutuksista on jo jonkin aikaa tehty paljon selvityksi\u00e4. Sitran tutkimuskooste vuoden 2017 lopulta kertoo, miten yhteiskunnassa ollaan erityisesti oltu kiinnostuneita taiteen hyvinvointivaikutuksista ja luovan talouden keinoista parantaa tulevaisuuden markkinoita. Edelt\u00e4vien lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomata taiteen vaikutus kulttuuriseen kest\u00e4vyyteen. Taiteen kautta opitaan kulttuurien moninaisuutta, identiteettej\u00e4 ja kulttuurin rooleja kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4.<\/p>\n
Taiteilijat ovat osoittaneet rohkeutta toimimalla edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6in\u00e4 keskustelussa rakenteiden ja valtasuhteiden ongelmista. Keskustelemme Taideyliopistossa siit\u00e4, mik\u00e4 on oikein ja mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, miten n\u00e4kisimme asiat samalla tavoin, vaikka edustaisimme eri taiteenalaa, eri vuosikymment\u00e4 tai taustaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta on pohdittava, miten j\u00e4rjest\u00e4mme turvallisesti kahdenv\u00e4lisen ty\u00f6skentelyn, ja muut taiteenopetuksen erityispiirteet. Asioista puhuminen vaatii rohkeutta, mutta nimenomaan meid\u00e4n on oltava se yhteis\u00f6, joka ratkaisee ongelmia, ei vain tuo niit\u00e4 esiin. Yhteis\u00f6 muodostuu sek\u00e4 Taideyliopiston opiskelijoiden ett\u00e4 henkil\u00f6kunnan kesken.<\/p>\n
Maailma nimitt\u00e4in todella polarisoituu, eik\u00e4 se n\u00e4y vain politiikassa, vaan my\u00f6s meid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4mme. Saatamme syytt\u00e4\u00e4 toisiamme asioista, usein ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sanojen vaikutusta. Kerron nopean tarinan omalta fuksivuodeltani, jolloin olin 18-vuotias ja juuri muuttanut Helsinkiin. Kurssilla oli paljon eri osastojen opiskelijoita, ja pienryhmiss\u00e4 esittelimme meille merkityksellisi\u00e4 valokuvia. Er\u00e4s vanhempi opiskelija sanoi minulle, ettei valokuvani edustanut alkuunkaan sit\u00e4, mit\u00e4 tulkitsin sen tarkoittavan, eik\u00e4 ihmek\u00e4\u00e4n, etten ymm\u00e4rr\u00e4 taiteesta mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 opiskelenhan akatemiassa, miss\u00e4 ei luoda mit\u00e4\u00e4n. En vastannut h\u00e4nelle, ja min\u00e4 kannan t\u00e4t\u00e4 muistoa edelleen. Halusin jakaa tarinan esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten on aika tunnistaa polarisaation vaikutukset paitsi politiikassa, my\u00f6s omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme. Meid\u00e4n on mietitt\u00e4v\u00e4, miten puhumme toisillemme, ja toistemme ty\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee jokaista ministeri\u00e4, rehtoria, opettajaa ja opiskelijaa. Jos itse et ymm\u00e4rr\u00e4 jotakin toisen piirrett\u00e4, kulttuuria tai h\u00e4nen taidettaan, voisit yritt\u00e4\u00e4 kovemmin. Rohkeaa on kysy\u00e4, kun ei tunne ja kuunnella, kun toinen kertoo.<\/p>\n
Jos t\u00e4m\u00e4 opiskelija olisi kysynyt, olisin kertonut, miten paljon minun ymp\u00e4rill\u00e4ni luodaan uutta, miten meill\u00e4 jokaisella on etuoikeus saada joka p\u00e4iv\u00e4 niin tehd\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 osana yliopisto-opetustamme. Olemme erityinen yliopisto, eik\u00e4 v\u00e4hiten kokomme n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 277 000 korkeakouluopiskelijaa, joista yliopisto-opiskelijoita on 134 000. Taideyliopistossa opiskelijoita on noin 2000. Olemme ainoa taiteen yliopisto ja monet alat ovat edustettuina vain meid\u00e4n yliopistossamme. Monopoliaseman k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolelta paljastuu yksin\u00e4isyys. Jos v\u00e4heksymme ennemmin kuin tuemme kanssataiteilijaa, kenen tukeen me voimme luottaa? Taide on ihmisyytt\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa yhteiskuntaa. Se pit\u00e4\u00e4 sanoa \u00e4\u00e4neen usein ja v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4, tutuissa ja vieraissa p\u00f6ydiss\u00e4, poliitikkojen ja johtajien p\u00f6ydiss\u00e4, kaikissa p\u00f6ydiss\u00e4. Kukaan ei onnistu siin\u00e4 yksin.<\/p>\n
Taideyliopiston opiskelijat ovat kaikki syd\u00e4mellisi\u00e4 ja \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka haluavat muuttaa maailmaa ja parantaa sit\u00e4. Taiteilijat ovat kuitenkin my\u00f6s yhteiskunnan itsekriittisin ammattiryhm\u00e4. Emme kehtaa aina kertoa omasta taiteestamme, sill\u00e4 se tuntuu johonkin muuhun verrattuna v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4. Monesti mietimme my\u00f6s, onko t\u00e4ll\u00e4 taiteella nyt mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, mit\u00e4 me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikein teemme. Olemme n\u00e4hneet niin paljon ja oppineet kritisoimaan itse\u00e4mme, ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4mme kertoa olevamme taitavia, osaavia ja tarpeellisia. Mutta me olemme. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tieto ei tee meist\u00e4 ep\u00e4ilevi\u00e4 oman osaamisemme suhteen, liian vaatimattomia tai toisten etenemist\u00e4 est\u00e4vi\u00e4. Kritiikki ja sen kautta kehittyminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Kritiikki ei saa silti est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 toisiamme, tai t\u00e4rkeint\u00e4: itse\u00e4mme. On oltava rohkea sanomaan, mit\u00e4 tied\u00e4mme ja mit\u00e4 emme viel\u00e4 tied\u00e4.<\/p>\n
Vaatii rohkeutta opiskella taideyliopistossa p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen, kyky\u00e4 perustella ja pit\u00e4\u00e4 puoliaan. Olen oppinut fuksivuodestani ja kykenen nyky\u00e4\u00e4n paremmin kertomaan taiteellisista n\u00e4kemyksist\u00e4ni, vaikka joku olisikin kanssani toista mielt\u00e4. Teill\u00e4 uusilla opiskelijoilla oli t\u00e4n\u00e4 vuonna yhteinen orientoiva p\u00e4iv\u00e4, jonka aikana samoja teht\u00e4vi\u00e4 suorittivat kaikki dekaaneista opiskelijoihin. Toivon kovasti, ett\u00e4 meill\u00e4kin olisi ollut sellainen silloin, kun itse aloitin juuri yhdistyneess\u00e4 Taideyliopistossa vuonna 2013. Ehk\u00e4 olisimme v\u00e4ltt\u00e4neet monta ennakkoluuloa yksinkertaisesti tutustumalla toisiimme.<\/p>\n
Ihmiset haluavat taidetta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ymp\u00e4rilleen, koettavaksi ja teht\u00e4v\u00e4ksi. Seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4 suomalaisesta haluaa taidetta arkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. TNS-gallupin mukaan jopa 90 % suomalaisista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 taide tuottaa el\u00e4myksi\u00e4, ja 79 % uskoo, ett\u00e4 taide parantaa ymp\u00e4rist\u00f6n viihtyisyytt\u00e4 ja turvallisuutta. Meid\u00e4n ty\u00f6llemme on tilaus yhteiskunnassa. Taiteella on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 itseisarvo, eik\u00e4 taidetta tule n\u00e4hd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vastauksena hyvinvoinnin, syrj\u00e4ytymisen tai soten ongelmiin. Kuten Jorma Uotinen kerran muistini mukaan kommentoi paneelissa, taide ei ole mik\u00e4\u00e4n parannuskeino kipe\u00e4\u00e4n pakaraan. Taide on kaikkialla, taide on rohkeaa, silloinkin kun sen tekij\u00e4\u00e4 pelottaa. Valinta tehd\u00e4 taidetta ei meille lopulta ole valinta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Sanon lopuksi viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n: Rohkeaa on aloittaa ty\u00f6nteko joka p\u00e4iv\u00e4 omasta itsest\u00e4: miten min\u00e4 voisin tehd\u00e4 paremmin ymp\u00e4rist\u00f6lleni, toisille ihmisille – miten voisin luoda jotain aidosti vapaata ja uutta, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 takertumisen siihen, mink\u00e4 luulen todeksi. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla toivotan kaikille hyv\u00e4\u00e4 alkavaa lukuvuotta!<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisa rehtori, hyv\u00e4t opettajat, uudet ja vanhat opiskelijat, Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta! Taideyliopistoon hakee vuosittain paljon enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, kuin voidaan ottaa sis\u00e4lle. […]<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2366,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_coblocks_attr":"","_coblocks_dimensions":"","_coblocks_responsive_height":"","_coblocks_accordion_ie_support":"","_crdt_document":"","advanced_seo_description":"","jetpack_seo_html_title":"","jetpack_seo_noindex":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_wpas_customize_per_network":false},"categories":[1],"tags":[143981783],"class_list":["post-5405","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-taiyo","tag-featured"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/taiyo.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/taiyo-nettibanneri.jpg?fit=784%2C296&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p2w00X-1pb","jetpack_likes_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5405","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5405"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5405\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5406,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5405\/revisions\/5406"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2366"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5405"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5405"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/taiyo.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5405"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}