Mitä yhteistä on taideopiskelijalla ja Excelillä? Paljonkin, jos hän on männävuosina sattunut opiskelemaan luonnontieteitä. Mitä tekemistä näillä kahdella on sitten kuntavaalien kanssa? No, dramaturgiaa, eli asioiden välisiä suhteita on kaikkialla, kun katsoo tarkkaan ja käyttää vähän luovuutta.
Kaikesta saa väännettyä tavalla tai toisella numeroita. Arvokysymyksissä tämä on hankalampaa, sillä arvoja ei voi laittaa järjestykseen, ja poliittisille toimijoille eri arvot ovat tärkeitä. Demokraattisessa yhteiskunnassa politiikkaa tehdään omien arvojen pohjalta. Puoluepolitiikassa ehdokkaan henkilökohtaisten arvojen lisäksi puolueen linjaukset vaikuttavat. Äänestäjät, tässä tapauksessa kuntalaiset, jakavat vallan vaaleissa, joten on tärkeää tietää, mille äänensä antaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista kokee kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut kotikuntansa vetovoimatekijöinä, joihin kunnan on tärkeää panostaa (Akavan Erityisalat 2025). Kunnilla on merkittävä rooli kulttuurialan toimijoiden kumppaneina. Esimerkiksi Helsingin kaupunki aikoo tänä vuonna lisätä kulttuuripalveluiden rahoitusta 2,5 miljoonalla eurolla (Helsingin kaupunki 2025). TaiYo:lle on tärkeää, että kulttuurialalle ja taideopiskelijoille erityisiin kysymyksiin vastataan silloin, kun vaaliohjelmia kirjoitetaan. Kysymmekin, mille puolueille taide ja kulttuuri ovat erottamaton osa yhteiskuntaa. Ketkä seisovat opiskelijoiden puolella?
Lähdimme tutkimaan sitä, mitkä puolueet todella puhuvat kuntavaaliohjelmissaan taideopiskelijan asioista. Niin kulttuuriin kuin koulutukseenkin on kohdistettu viime vuosina historiallisen suuria leikkauksia. Kunnat ovat taiteilijoille työnantajia, tilojen tarjoajia, tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kulttuuritarjonta vaikuttaa osaltaan kunnan elinvoimaisuuteen. Opiskelijan arkeen vaikuttavat kunnan päätökset muuttaa joukkoliikenteen hintoja tai rakennuttaa esimerkiksi halvempaa asumista.
Nyt, kun oppimistulokset ovat heikentyneet (Opetushallitus 2023) ja kansallista korjausliikettä tarvitaan, päätimme tehdä eduskuntapuolueiden vaaliohjelmille leikkimielisen kokeen. Kuinka monta kertaa taideopiskelijalle tärkeät asiat mainitaan?
Koe täytyy tietysti arvostella, jotta huonon tuloksen sattuessa omaa osaamistaan voi kehittää. Arvioitaviksi tehtäviksi valikoitui seuraavien sanojen määrä taivutuksineen suurimpien eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmissa:
KULTTUURI
TAIDE
OPISKELU
Kulttuurialan työntekijöiden osuus kokonaisväestöstä oli noin 2 % vuonna 2023, jolta viimeisimmät tilastot ovat (Tilastokeskus 2024a). Alan osuus BKT:sta oli puolestaan 3,1 % vuonna 2022 (Tilastokeskus 2024b). Kuinka monta prosenttia vaaliohjelmista on käytetty meidän asiaamme?
Metodit
Kunkin kolmen sanan maininnat haettiin pdf- ja nettijulkaisuista Cmd+F-toiminnolla. Tilastoimme mainintojen määrän lisäksi sen, kuinka monta kertaa sana on nostettu otsikkoon. Otsikkomaininnasta olisi voinut antaa lisäpisteitä, mutta päädyimme pitämään kaikkia mainintoja samanarvoisina.
Keskinäistä vertailua varten kuntavaaliohjelmat työstettiin vertailukelpoisempaan muotoon. Mikäli vaaliohjelma oli selkeästi jaoteltu kunta- ja aluevaaliosioihin, tarkasteltiin ainoastaan kuntavaaliosiota. Mahdollinen sisällysluettelo poistettiin, sillä kaikissa ohjelmissa ei ollut sisällysluetteloa. Kokonaissanamäärän laskemista varten jäljelle jääneestä tekstistä trimmattiin manuaalisesti tavutukset pois. Tämän jälkeen sanamäärä saatiin suoraan tekstinkäsittelyohjelmasta.
Koska tehtäviä oli kolme – kulttuuri, taide ja opiskelu taivutusmuotoineen–, kunkin sanan kohdalla mainintojen määrää (x) tarkasteltiin suhteessa kolmasosaan kokonaissanamäärästä (n). Suhde muutettiin prosenteiksi.
Tehtävät pisteytettiin siten, että 2 prosenttia kokonaissanamäärästä (⅓*n) antoi tehtävästä täydet pisteet. Puolueet laitettiin jakaumalle nollan ja kahden prosentin välille siten, että tehtävästä saadut pisteet nousivat 0,25:n prosentin välein portaittain. Heikoin arvosana, mitä tehtävästä voitiin ohjelmalle myöntää, oli 4- ja paras 10+. Mikäli ohjelmassa siis oli esillä jokin taivutusmuoto sanasta “taide” 1,25 % kokonaissanamäärästä (⅓*n), tästä voitiin antaa puolueelle arvosanaksi 8.
Kokonaispistemäärääksi muodostui painokertoimet huomioon ottaen 25. Koska kulttuuri-sanaa käytetään yleisemmin konteksteissa, jotka eivät liity taide- ja kulttuurialaan, kulttuuritehtävän painokerroin oli 0,5, muiden tehtävien 1. Läpipääsyprosentti oli 45% kokonaispistemäärästä. Lopulliset arvosanat laskettiin arvosanalaskurilla.
Tilastoon on helppo vedota, ja ne tuovat usein kaivattua vakuuttavuutta väitteelle. Ennen tilaston tarjoaman tiedon omaksumista siltä kannattaa kysyä kysymyksiä. Tässä kuntavaaliohjelmille tehdyssä leikkimielisessä kokeessa jouduimme esimerkiksi määrittämään sen, mikä on arvokasta ja riittävää. Pidämme tärkeänä sitä, että kulttuurialan asiat ovat esillä kuntavaaleissa. Kaksi prosenttia kokonaissanamäärästä vastaa suunnilleen kulttuurialan työntekijöiden osuutta kokonaisväestöstä (Tilastokeskus 2024a).
No, minkälaisia arvosanoja sieltä sitten tuli? Käy Instagramissa katsomassa, kuinka puolueille kävi! @taiyoartsu
Kuinka sitten löytää oma ehdokas?
- Etsi tietoa. Tee vaalikoneita, lue kuntavaaliohjelmia. Mitä on puolueen ja ehdokasnumeron takana? Kysy ehdokkaalta hänen kantaansa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä. Somessa tietoa vaaleista löytää esimerkiksi seuraamalla IG:ssä @opiskelijoidenvaalit ja @syl_fin.
- Vaadi kulttuuria kuntiin. Tällä hetkellä niin kulttuuria kuin opiskelijoitakin ajetaan ahtaalle historiallisen suurilla leikkauksilla. Sekä taideopiskelijoiden nykyisyydestä että tulevaisuudesta leikataan. Vaikka hallitus ajaa eduskunnassa läpi leikkauspolitiikkaa, kunnallisella tasolla kulttuuriin voidaan investoida rahallisesti tai muilla muodoilla, esimerkiksi tarjoamalla alan toimijoille tiloja. Kuntavaaleissa päätetään siitä, mihin seuraavalla kaudella halutaan panostaa.
- Äänestä! Jos äänioikeus on annettu, sitä kannattaa käyttää. Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Kuntavaaleissa äänestää voivat myös ne EU-maiden kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa, sekä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, jotka ovat asuneet kunnassa vähintään 2 vuotta.
Anna Kirvesniemi
Ordförande
KonSts styrelse
Oula Hyle
Varapuheenjohtaja
KonSts styrelse
Lähteet
Akavan Erityisalat (26.2.2025): “Kansalaiskysely: Kirjastot, museot ja kulttuuri ovat kunnan elinvoimatekijöitä”. Luettu 26.3.2025.
https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2024/enemman-faktoja-vahemman-mutua-kulttuurin-rahoista
Helsingin kaupunki (12.3.2025): “Helsingin talousarvio 2025 – lue mihin talousarviossa kohdennetaan rahaa“. Luettu 26.3.2025. https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsingin-talousarvio-2025-lue-mihin-talousarviossa-kohdennetaan-rahaa
Kelhä, Minna (8.12.2023): “PISA-tulokset heijastelevat koko yhteiskunnan muutoksia”. Opetushallitus. Luettu 21.3.2025.
https://www.oph.fi/fi/blogi/pisa-tulokset-heijastelevat-koko-yhteiskunnan-muutoksia
Tilastokeskus (23.4.2024): “Kulttuuriammateissa työskentelevien määrä supistui vuonna 2023”. Luettu 26.3.2025.
https://stat.fi/julkaisu/clmaleenrbqf30bw68qmf8vcg
Tilastokeskus (8.5.2024): “Kulttuurialalla sekä kysyntä että tarjonta kasvoivat euromääräisesti vuonna 2022, mutta osuudet koko taloudesta eivät muuttuneet“. Luettu 26.3.2025. https://stat.fi/julkaisu/cln35e747ahg70cutmq3cmxu6